Jääkiekko Suomessa

Mikä yhdistää suomalaisia eniten koko maailmassa? Vastaus tähän lienee jääkiekon maailmanmestaruusjuhlat. Se kertoo hyvin siitä, minkälaista asemaa tämä talvilajien kuningas nauttii kotimaassamme. Pikkunaskalit alkavat tykittää mustaa kiekkoa kohti maaliverkkoa lähijäillä jo kymmenvuotiaina, ja suureksi kasvettaessa luistimen koko kasvaa, mutta into pysyy samana. Parhaat suomalaiset jääkiekon pelaajat ovat palvottuja sankareita, ja jääkiekon pääliigat herättävät suuria tunteita – suomalaiset ovat henkeen ja vereen jääkiekkokansaa!

Suomalaisen jääkiekkohistorian tärkeimmät luvut

Jääkiekko on saanut alkunsa Kanadan pakkasissa, mutta sitä on pelattu myös Suomessa jo yli sadan vuoden ajan. Ensimmäisen kerran laji nähtiin kotimaisilla jäillä vuonna 1899. Näyttämönä toimi Helsingin Pohjoisranta. Kun Suomen Jäähockeyliitto perustettiin vuonna 1929, ilmoittautui siihen yhteensä jo 17 seuraa. Ensimmäinen maaottelu käytiin rakasta vihollista Ruotsia vastaan vuonna 1933; peli päättyi tulokseen 1-1. Nykyistä Liiga-sarjaa on pelattu aina vuodesta 1975 lähtien.

Miesten pääsarja Liiga

Suomen jääkiekkosarjoista kaikkein seuratuin on miesten pääsarja Liiga, johon kuuluu nykyisellä kokoonpanolla yhteensä 15 joukkuetta. Kausi koostuu runkosarjasta ja playoff-peleistä. Kauden 2019-2020 kausi pelataan viidessä lohkossa, joihin jokaiseen kuuluu kolme joukkuetta. Runkosarjan aikana jokainen joukkue pelaa yhteensä 60 peliä, kaksi kotona ja kaksi vieraana. Lohkotovereita vastaan voidaan joutua pelaamaan kolme ottelua. Playoff-pelit taas johtavat pudotuspelien ensimmäisen kierroksen, puolivälierien ja välierien kautta mitalipeleihin.

Liigan mestaruus on himoittu palli, josta käydään kovaa kamppailua. Kaikkein useimmin sen ovat onnistuneet voittamaan itselleen TPS ja Tappara. Kumpikin niistä on voittanut Liigamestaruuden yhteensä kymmenen kertaa. Liigapelit vetävät tuhansia joukkueiden faneja seuraamaan pelejä, ja hallit ovatkin täynnä tunnelmaa pelipäivinä. Kaikkein suurin halli on TPS:n kotihalli, Gaterade Center, johon mahtuu yhtä aikaa jopa yli 12 000 henkilöä.

Naisten sarjat

Naisten Liiga on miesten pääsarjaa vastaava liiga, mutta se käydään nimensä mukaisesti naisten joukkueiden kesken. Joukkueita on mukana yhteensä kymmenen. Ensimmäiset naisten jääkiekkojoukkueet perustettiin jo 1970-luvulla, mutta liiga saatiin pyörimään vasta vuonna 1982. Sen historiasta löytyy mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten menneen ajan 15-minuuttiset erät. Voit lukea tarkempia tietoja Naisten Liigan toiminnasta ja sen historiasta artikkelista, jonka olemme omistaneet sille.

Naisten sarja on vielä yleisömääriltään pienempi kuin miesten Liiga, mutta sen taso on kova, ja pikkuhiljaa jääkiekkofanit löytävät myös tämän sarjan hienouden. Naiskiekkoilijoilla on oma maajoukkuetason kokoonpanonsa, joka on niittänyt kiitettävästi myös mitaleita kansainvälisissä arvokisoissa. Maailmanmestaruus puuttuu vielä listalta, mutta EM-kultaa on juhlittu jo neljä kertaa. Voit lukea lisää myös Naisleijonien taisteluista ja joukkueen parhaista pelaajista sivuiltamme.

Mestis

Mestis on miesten jääkiekon toiseksi korkein sarjataso. Se tunnettiin aiemmin I-divisioonana, joka toimi aina vuodesta 1974 vuoteen 2000 saakka – tällöin tilalle perustettiin uusi sarja Mestis. Siinä pelaa tällä hetkellä 12 joukkuetta, ja myös tämän liigan ottelut kiinnostavat suomalaista yleisöä kohtalaisesti. Mestispelit löytyvätkin usein vedonlyöjien kohdelistoilta. Ottelut televisioidaan kuluvan kauden aikana Nelonen Median kautta, joten niitä pääsee seuraamaan kauempaakin, jos ei satu olemaan ottelukaupungissa.

Mestiksen kauden runko on hyvin saman tyyppinen pääsarja Liigan kanssa; runkosarjan päätteeksi yhteensä kahdeksan joukkuetta pääsee pelaamaan pudotuspeleihin. Kaikkein eniten mestaruuksia on voittanut Mikkelin Jukurit, joka on vienyt Mestiksen kirkkaimman pallipaikan yhteensä seitsemän kertaa. Tämän hetkinen mestari sen sijaan on Imatran Ketterä. Mestis on toiminut ponnahduslautana useimmille pääliigassa tällä hetkellä loistaville tähdille, ja sitä seurataankin tarkkaavaisesti myös tästä syystä.

Harrastaminen Suomessa

Suomessa jääkiekkoon liittyy sekä vahva tekemisen kulttuuri että fanikulttuuri; siksipä harrastaminen jakaantuu urheilijoihin ja penkkiurheilijoihin. Ne eivät tietenkään sulje toisiaan pois, ja moni harrastajapelaaja on myös intohimoinen fani. Jääkiekko on yksi niistä lajeista, jotka keräävät naapuruston lapset pihajäille lätkimään – harrastuksen aloittaminen vaatii siis parhaimmillaan vain luistinparin, mailan ja kiekon. Kotimaassamme kaukaloita löytyy lähes jokaisesta pienestäkin kylästä, mikä kertoo myös lajin paikasta kulttuurissamme.

Jos taas haluaa lähteä viemään harrastusta järjestelmällisempään suuntaan, voi ottaa yhteyttä vaikkapa omaa kotia lähimpään seuraan. Useat niistä ottavat mukaan kaiken tasoisia harrastajia, eli mukaan voi lähteä, vaikkei olisikaan paikallinen Selänne. Seurojen sivuilta saa tietoa niiden harjoitusajoista, maksuista ja muusta. Tytöille ei ole välttämättä omaa joukkuetta, mutta mikäli näin ei ole, normaalisti tytöt ovat tervetulleita mukaan poikien joukkueeseen.

Suomen jääkiekon tulevaisuus

On selvää, että jääkiekolla on tärkeä paikka suomalaisten sydämissä. Lajin kehityksen kannalta on tärkeää, että paikka on löytynyt sen lisäksi myös kulttuurissa, sillä se tietää lajikehitykseen tarvittavia avustusrahoja ja kapasiteettia. Suomesta on lähetetty maailmalle useita huipputason pelaajia, ja maajoukkueet ovat niittäneet kunniaa ja mainetta maailmalla. Jääkiekon kautta suomalaiset voivatkin nauttia hienoista urheiluhetkistä, mutta myös tuntea syvää kansallista ylpeyttä.

Harrastustoiminta on vilkasta, mikä luo hyvän pohjan jääkiekon tulevaisuudelle Suomessa. Laji kiinnostaa enenevissä määrin myös tyttöjä, mikä tietää sitä, että naisten jääkiekossakin tullaan näkemään kiintoisia käänteitä ja kasvutarinoita. Naisten jääkiekkoon ei kohdenneta vielä yhtä suuria avustuksia kuin miesten kiekkoon, mutta toivomme, että tilanne saadaan käännettyä pian. Sinua voisi kiinnostaa myös artikkelimme naisten jääkiekosta Suomessa; siitä voit lukea lisää naisten jääkiekon asemasta maassamme.