Jääkiekon naisten MM-kilpailut

Keväisin järjestettävät jääkiekon miesten maailmanmestaruuskisat ovat miltei kaikille suomalaisille tuttu ilmiö, sillä vuosi toisensa jälkeen tuhannet lajin fanit liimautuvat televisioiden ääreen seuraamaan jännittäviä kamppailuita kaikkein kirkkaimmasta mitalista ja tietysti maailman parhaan joukkueen tittelistä. Sitä vastoin naisten jääkiekon MM-kisat ovat aiemmin jääneet maassamme turhankin vähälle huomiolle, vaikka naarasleijonat ovat sijoittuneet kisoissa mitaleille lähes joka vuosi sen jälkeen, kun niitä alettiin järjestää. Viimeistään kotimaassamme järjestettyjen vuoden 2019 MM-kisojen jälkeen naisten tasokas jääkiekko-osaaminen on kuitenkin löytänyt tiensä jääkiekkokansan sydämiin, sillä naiset nappasivat kisoista kovan taistelun jälkeen ansiokkaasti hopeaa.

Kisojen historiaa

Ensimmäiset naisten jääkiekon maailmanmestaruuskisat järjestettiin jo vuonna 1990. Isäntämaana toimi Kanada, joka myös vei kisoista kaikkien aikojen ensimmäisen mestaruustittelin. Toiselle sijalle sijoittui Yhdysvallat, ja pronssia kantoivat puolestaan ylpeästi suomalaisnaiset. Ruotsin joukkue joutui tyytymään neljänteen sijaan. Alkuaikoina naisten MM-kisoja järjestettiin vain joka toinen vuosi, mutta vuodesta 1999 lähtien kisat on järjestetty vuosittain. 2000-luvun aikana kisat on pidetty olympialaisten yhteydessä yhteensä viisi kertaa ja vuonna 2003 kisoja ei järjestetty lainkaan. Syynä tähän oli isäntämaa Kiinassa riehuva SARS-epidemia, joka aiheutti kantajilleen vakavaa keuhkokuumetta ja pahimmissa tapauksissa jopa kuoleman.

Suomi on naisten jääkiekon MM-kisojen kolmanneksi menestynein maa. Naisleijonat ovat tuoneet kotiin pronssisen mitalin hurjat 12 kertaa ja saavuttivat kaikkien aikojen parhaan sijansa vuonna 2019 voittaessaan hopeaa. Kisojen historian aikana ainoastaan kaksi joukkuetta on onnistunut saavuttamaan maailmanmestaruuden. Eniten mestaruuksia on kerännyt Kanada kymmenellä kultamitalillaan, ja hyvänä kakkosena tulee Yhdysvallat, jolta löytyy yhteensä yhdeksän mestaruussijaa. Muut maat eivät ole sijoittuneet kisoissa mitaleille kovinkaan monena vuonna niiden historian aikana, mutta silti esimerkiksi Venäjältä löytyy kolme pronssimitalia, Ruotsilta kaksi ja Sveitsiltä yksi. MM-kisat on järjestetty Suomessa yhteensä neljä kertaa vuosina 1992, 1999, 2009 sekä 2019.

Kisojen järjestäjä

Maailmanmestaruuskisojen takana toimii IIHF, eli Kansainvälinen Jääkiekkoliitto, joka järjestää myös olympialaiset jääkiekon osalta yhdessä NHL-liigan kanssa. Liitto vastaa lisäksi muun muassa nuorten mestaruuskisoista sekä suositusta Champions Hockey League -turnauksesta. IIHF:n tehtävä on niin ikään pitää yllä jääkiekon maailmanrankingia, jonka perusteella määritellään esimerkiksi MM-kisojen ja olympialaisten lohkot. Ranking perustuu maajoukkueiden menestykseen viimeisimmissä olympialaisissa sekä maailmanmestaruuskisoissa neljänä edeltävänä vuonna. Tällä hetkellä naisten ranking-listalta löytyy yhteensä 38 joukkuetta. Niistä kärkipäätä edustaa Yhdysvallat ensimmäisellä sijoituksellaan. Kanada on saanut ansaitusti listauksen toisen sijan ja Suomi komeilee hienosti rankingin kolmannella sijalla.

IIHF on perustettu vuonna 1908 ja nykypäivänä se pitää päämajaansa Sveitsissä. Liiton puheenjohtaja on René Fasel, joka on toiminut virassaan jo vuodesta 1994 lähtien. Meneillään on siis kuudes nelivuotinen puheenjohtajakausi. Fasel on ollut myös vuodesta 1995 alkaen Kansainvälisen olympiakomitean jäsen. Siviiliammatiltaan puheenjohtaja on alun perin hammaslääkäri ja hänen omiin harrastuksiinsa on kuulunut muun muassa jääkiekon pelaaminen alemmilla sarjatasoilla sekä jääkiekkotuomarina toimiminen. IIHF on maailmanlaajuinen liitto, johon kuuluu yhteensä 76 kansallista jääkiekkojärjestöä. Jääkiekon lisäksi liiton piiriin kuuluu myös rullakiekko, jonka MM-kisat IIHF järjestää niin ikään joka vuosi.

MM-kisojen kulku

Ennen MM-kisojen alkamista IIHF määrittää niiden lohkot maailmanrankingin perusteella. Joukkueita on yhteensä kymmenen ja ne jaetaan naisten mestaruuskisoissa aluksi kahteen lohkoon; A ja B. Molempien lohkojen joukkueet mittelevät aluksi yksinkertaisessa alkusarjassa, josta kaikki A-lohkon joukkueet sekä kolme parasta B-joukkuetta etenevät puolivälieriin. Puolivälierissä pelit pelataan pareittain seuraavasti: A1-B3, A2-B2, A3-B1 sekä A4-A5. Kunkin ottelun voittajat ansaitsevat paikkansa välieriin, joten jäljelle jää enää neljä joukkuetta. Välierissä pelataan paikasta kultaotteluun ja sijoitukset toimivat siten, että välierien voittajat pääsevät lopputurnaukseen ja hävinneet joukkueet pelaavat keskenään pronssimitalista. Tämän jälkeen on jäljellä enää kaksi ottelua, joista lopputurnauksen voittaja kruunataan maailmanmestariksi.

Naisten MM-kisat eroavat miesten kisoista siten, että ne ovat pienemmän joukkuemäärän ansiosta yleensä lyhytkestoisempia. Miesten MM-kisoissa alkukarsinnoissa kamppailee yhteensä jopa 16 maata, joten karsinnat puolivälieriin vievät luonnollisesti kauemmin aikaa. IIHF:n ranking-listaa tarkastellessa voi ilokseen todeta myös sen, että tasoltaan sekä mies- että naisleijonat ovat yhtä taidokkaita, sillä myös miesten sijoitus maailmanlaajuisella listauksella on upeasti kolmas. Maastamme löytyykin lukuisien NHL-taitureiden lisäksi virtuoosimaisia naispelaajia, jotka ovat saaneet tunnustusta osakseen myös maailmalla. Esimerkiksi vuoden 2019 MM-kisojen parhaaksi maalivahdiksi valittiin muurin lailla torjuva Noora Räty ja parhaan puolustajan tittelin toi kotiin Jenni Hiirikoski.

Suomen joukkue 2019

Suomen naisten MM-joukkue saavutti kaikkien aikojen parhaan sijoituksensa vuoden 2019 turnauksessa viemällä lopputurnauksesta kotiin hopeisen mitalin. Kamppailu olisi voinut päätyä toisinkin, sillä Suomi onnistui laukaisemaan ottelun jatkoajalla maalin, jota juhlittiinkin jo voiton tunnelmissa. Tuomarit tekivät kuitenkin kiistanalaisen päätöksen hylätä Suomen maali, mikä johti siihen, että ottelussa päädyttiin lopulta voittolaukauskilpailuun. Yhdysvallat sai kiekon osumaan verkkoon kriittisellä hetkellä ja vei lopulta koko turnauksen mestaruuden. Turnauksen lopputulema oli kuitenkin joka tapauksessa historiallinen, sillä se oli ensimmäinen kerta koko naisten MM-kisojen historian aikana, kun mestaruuksia vuosien aikana haalinut Kanada jäi loppuottelun ulkopuolelle.