Naisleijonat

Naisten jääkiekko ja sen nauttima arvostus on verkkaisessa, mutta tasaisessa nousussa, mistä kuuluu kiitos kaikkien suurella rakkaudella ja intohimolla lajin parissa toimivien lisäksi myös urheille Naisleijonillemme, naisten jääkiekon maajoukkueelle. Tämä sinivalkoinen lauma pelaa suurella sydämellä kansainvälisillä jäillä vieden Suomi-kuvaa hienosti maailmalle. Joukkue luistelee Suomen jääkiekkoliiton alaisena, ja vuonna 2019 se pääsi toimimaan kisaisäntänä maailmanmestaruuskisoille. Nämä olivatkin jännitystä täynnä olevat kisat, sillä Suomen sankarittaret jäivät historian ensimmäisestä maailmanmestaruudestaan vain hiuksenhienosti paitsi, vieden kuitenkin toiseksi kirkkaimman mitalin palkintokaappiinsa. Tässä artikkelissamme pääset tutustumaan tarkemmin joukkueen tarinaan, pelaajiin sekä saavutuksiin.

Naisleijonien tie tähän päivään

Ensimmäiset naisten joukkueet on perustettu kotimaahamme jo 70-luvun loppupuolella, mutta naisten jääkiekkoa on pelattu virallisissa sarjoissa Suomessa vasta vuodesta 1983 alkaen. Ensimmäinen Naisten Liigan kausi olikin tärkeä askel kohti tasa-arvoisempaa kilpailutoimintaa miesten ja naisten jääkiekon välillä. Kaudella nähtiin mukana yhteensä kymmenen joukkuetta, joista maan parhaaksi tiensä taisteli Helsingin HJK. Naisten jääkiekon pienempi arvostus näkyi aluksi toki yleisömäärissä ja vähäisessä tukitoiminnassa – muun muassa HJK joutui kaudella 1986-1987 luopumaan SM-sarjapaikastaan huonon jäätilanteen takia. Virallisten sarjojen pyörähdettyä käyntiin naispelaajista poimittiin todelliset helmet, ja naisten maajoukkueen toiminta pääsi käyntiin.

Ensimmäinen kansainvälinen arvoturnaus, josta Naisleijonat toivat mitalin kotiin, oli EM-kisat vuonna 1989. Tämä oli joukkueelle komein mahdollinen aloitus, sillä se palasi kisojen isäntämaasta Saksasta kirkkaimman mitalin kanssa. Naisten jääkiekon maailmanmestaruuskisoja päästiin seuraamaan heti seuraavana vuonna – ne järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1990. Kisapaikkana toimi jääkiekon suurmaa Kanadan Ottawa, ja tällä reissulla Suomen leijonat jäivät kolmannelle sijalle. Aluksi joukkue pääsi näyttämään kyntensä MM-kisoissa vain kahden vuoden välein, mutta vuodesta 1999 alkaen kisat järjestettiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vuosittain, joko erillisissä kisoissa tai olympialaisten yhteydessä. Tuorein askel joukkueen historiassa on, kun Naisleijonat pääsivät mukaan Liigapörssiin vuoden 2019 maailmanmestaruuskisojen jälkimainingeissa.

Menestys kansainvälisillä kentillä

Vaikka Naisleijonien pelaajat eivät ole vielä päässet puraisemaan kaikkein halutuinta metallia, kultaista MM-mitalia, sillä on takanaan kuitenkin lukuisia hatunnoston arvoisia suorituksia. Joukkueella on koossa yhteensä 16 pronssimitalia, joista yksi on saatu EM-kisoista (Venäjä 1996), 12 taas MM-kisoista ja kolme olympialaisista (Nagano 1998, Vancouver 2010 ja Pyeongchang 2018). Olympialaisissa muita mitaleita ei ole vielä pronssimitalien lisäksi nähty. Maailmanmestaruuskisoissa joukkueen korkein saavutus on toistaiseksi vuoden 2019 hopeasija, joka oli hienosta saavutuksesta huolimatta karvas pettymys, sillä joukkueen kultavoitto oli todella vain viimeistelyä vailla. Suoritus kuitenkin huomioitiin Suomessa hienosti.

Euroopan mestaruudesta taistellessa Naisleijonat sen sijaan ovat näyttäneet useaan otteeseen, missä kaappi seisoo. Kun MM-kisoissa kultahaaveiden eteen on kaatunut aina joko Kanada tai Yhdysvallat, eivät ne pääse EM-kisoissa murskaamaan voittohaaveita. Suomi onkin voittanut yhteensä neljä kertaa euroopanmestaruuden. Ensimmäisen kerran voittoa päästiin juhlimaan Saksassa vuonna 1989. Toinen voitto tuli vuoden 1991 Tšekkoslovakian kisoista, ja kolmas Tanskasta vuonna 1993. Viimeisin kultamitali on vuodelta 1995 Latviassa pelatuista EM-kisoista. Suomen Naisleijonat ovat IIHF:n vuoden 2019 ranking-listalla sijalla kolme. Eteen ovat kirineet vain Kanada 55 pisteen erolla ja Yhdysvallat 225 pisteen erolla.

Joukkueen tähtipelaajia

Naisten maajoukkueen pelaajissa ollaan nähty vuosien aikana hienoja yksilösuorituksia ja komeita kasvutarinoita. Yksi kaikkien aikojen arvostetuimmista maajoukkuepelaajista on maalivahti Noora Räty, joka on pelannut maajoukkueen paidassa neljä kertaa olympialaisissa ja yhdeksän kertaa maailmanmestaruuskisoissa. Räty on palkittu useaan otteeseen eri kisoissa esimerkiksi kisojen parhaana pelaajana, parhaana maalivahtina sekä All Stars -maalivahtina. Hän oli mukana myös Suomen ainoan MM-hopean saavuttamisessa, jolloin hänet valittiin turnauksen All Stars -kentälliseen sekä turnauksen parhaaksi maalivahdiksi. Tällä hetkellä Räty pelaa Kiinan CWHL-sarjassa Shenzhen KRS Vanke Rays -joukkueessa, ja auttaa kehittämään lajia tässä suurmaassa.

Myös MM-hopean tuoneen joukkueen kapteeni, Jenni Hiirikoski, ansaitsee erityismaininnan. Vuonna 1987 syntynyt puolustaja on hoitanut kapteenin pestiä jo vuodesta 2011 alkaen, ja hän edustaakin tärkeää tukipilaria joukkueelle. Tällä hetkellä Hiirikoski pelaa Ruotsissa Luleå HF:n paidassa. Vuonna 2019 hänet palkittiin kisojen arvokkaimpana pelaajana, ja tätä ennen hän on päässyt loistamaan muun muassa olympialaisten parhaana puolustajana sekä All Stars -pelaajana. Muita mainittavia nimiä ovat esimerkiksi jääkiekkouransa sittemmin lopettanut Riikka Sallinen, joka on maajoukkuepelaajista eniten pisteitä takonut, sekä tällä hetkellä Venäjällä pelaava hyökkääjä Karoliina Rantamäki, joka on pelannut eniten otteluita maajoukkuepaidassa.

Naisleijonien valmentaja

Joukkueen päävalmentaja, Pasi Mustonen, on hoitanut pestiään aina huhtikuusta 2014 lähtien. Vuonna 1960 syntynyt Mustonen pelasi omalla urallaan puolustajan paikkaa Jyväskylän JYP:n ykkösdivarissa sekä Ruotsissa kakkosdivarissa Nittorps IK:n paidassa. Valmentajan urallaan hän on toiminut esimerkiksi Lahden Pelicansien apulaisvalmentajana sekä Oulun Kärppien päävalmentaja, kun joukkue oli vielä ykkösdivarissa. Tämän jälkeen valmentaja vaikutti vuosikausia Ruotsissa johtaen vuonna 1996 Kiruna IF:n runkosarjan voittajaksi. Ennen Mustosten astumista Naisleijonien päävalmentajan saappaisiin, niitä ovat täyttäneet muun muassa Pekka Hämäläinen (2010-2012), Hannu Saintula (2000, 2004-2009) ja Mika Pieniniemi (2013-2014). Mustosen avulla joukkue on vienyt kaksi MM-pronssia, yhden olympiapronssin ja yhden MM-hopean.