Naisten Liiga

Jääkiekkoa on pelattu Suomessa jo 1900-luvun alkupuolelta saakka, mutta laji oli pitkään melko miesvoittoinen. Ensimmäiset naisjoukkueet perustettiin 1970-luvun alussa, mutta kesti kauan ennen kuin harrastus alkoi ottaa tuulta alleen, ja tästä syystä järjestelmällistä sarjatoimintaa ei naisjääkiekolle voitu aloittaa. Vuonna 1978 pelattu ensimmäinen Lipstick-turnaus piti paikkaansa naisten epävirallisena SM-turnauksena muutamien vuosien ajan, mutta kisojen sijoituksista ei pidetty lainkaan virallisia tilastoja.

Naisten Liiga sai alkunsa

Lähes vuosikymmen sen jälkeen, kun ensimmäiset naisjääkiekkojoukkueet oli perustettu, saivat naiset viimein oman sarjansa vuonna 1982. Siinä pelasi yhteensä 10 joukkuetta kahdessa viiden joukkueen lohkossa. Lohkoina toimivat “pääkaupunkiseutu” ja “muu Suomi”, joista kumpaisestakin kaksi parasta joukkuetta kahlasi tiensä lopputurnaukseen. Kaikkien aikojen ensimmäisen naisten SM-mestaruuden vei helsinkiläinen HJK vuonna 1983, ja samainen joukkue voitti mestaruuden myös seuraavana vuonna.

Sarja muovautuu muotoonsa

Naisten sarja haki muotoaan usean vuoden ajan. Vuonna 1985 SM-sarja sai alapuolelleen 1-divisioonan. Samana vuonna sarja muuttui yksilohkoiseksi, mikä tarkoitti sitä, että runkosarjan voittaja kruunattiin suoraan Suomen mestariksi. Muutamaa vuotta myöhemmin sarjajärjestelmää muovattiin jälleen, kun vuonna 1989 käyttöön otettiin myös pudotuspelit. Merkittävä uudistus oli myös erien kesto, joka muutettiin 1990-luvun taitteessa 15 minuutista 20 minuuttiin. SM-sarjassa muutos tosin otettiin käyttöön vasta kaudella 1992.

Naisjääkiekkoa pelattiin 1980-luvulla muovautuneiden periaatteiden mukaisesti aina kaudelle 1999-2000 saakka, jolloin järjestelmää uudistettiin taas. Tällöin alettiin pelata kaksinkertaista runkosarjaa, jonka neljä parasta joukkuetta etenivät kaksinkertaisena pelattavaan jatkosarjaan. Neljä jäljelle jäänyttä joukkuetta siirtyivät puolestaan karsintasarjaan 1-divisioonan neljän parhaan joukkueen kanssa. Sarjan koko on vuosien varrella vaihdellut kuudesta kahdeksaan joukkueeseen, kunnes kaudella 2018-2019 se laajeni jälleen kymmeneen Vaasan Sportin ja TPS:n noustua liigaan.

Naisten liiga nykypäivänä

Tämän päivän pelirakenne naisten SM-sarjassa poikkeaa hieman parinkymmenen vuoden takaisesta, sillä ensin pelataan alkusarja, joka käsittää yhteensä 20 ottelua. Alkusarjassa pelataan kaksinkertainen sarja sekä lisäotteluina kaksi avausturnaukseksi kutsuttua ottelua. Alkusarjan kuusi menestyksekkäintä joukkuetta etenevät Naisten Liigaan ja jäljelle jäävät loput neljä joukkuetta lähtevät mittelemään alempaan jatkosarjaan. Alempi jatkosarja muodostuu alkusarjasta pudonneiden joukkueiden lisäksi Naisten Mestiksen, eli toisin sanoen 1-divisioonan, karsinnoista tulevista kahdesta joukkueesta.

Alemmalla sarjatasolla kisataan siitä, mitkä kaksi joukkuetta pääsevät etenemään liigatasolle. Sarja on kaksinkertainen, eli otteluita pelataan yhteensä 10. Kaksi parasta joukkuetta pääsee Naisten Liigan pudotuspeleihin sijoille 7-8. Loput neljä joukkuetta jatkavat karsintasarjaan, joka pelataan niin ikään kaksinkertaisena, eli tiedossa on yhteensä kuusi ottelua. Alemman jatkosarjan pisteet lasketaan mukaan otteluihin, ja kaksi karsintasarjan parasta joukkuetta nousevat pelaamaan Liigaan kaudelle 2020-21.

Menneisyyden mestarit

Naisten Liigan yli 25-vuotiseen historiaan mahtuu monia mestaruusjoukkueita, joista osa pelaa edelleen. Alkuvuosien kahden peräkkäisen mestaruuden jälkeen on HJK päässyt nauttimaan mitalisijoituksesta vain kerran vuonna 1985, kun joukkue voitti turnauksesta pronssia. Eniten kultamitaleita on haalinut Espoon Blues, jonka kultaputki kesti yhtäjaksoisesti 10 vuotta vuodesta 1999 aina vuoteen 2009 saakka. Lisäksi Blues voitti mestaruuden vuosina 2013, 2014, 2015 sekä 2019.

Tampereen Ilves on nauttinut mitalisijoituksista lähes joka vuosi, sillä joukkueelta löytyy yhteensä 10 mestaruutta, 12 hopeamitalia sekä 6 pronssia. Jyväskyläläinen JYP on vienyt kirkkaimman mitalin turnauksesta kolme kertaa vuosina 1997, 1998 sekä 2016 ja niin on tehnyt myös Oulun kärpät, joka kruunattiin Suomen mestariksi vuosina 2012, 2017 sekä 2018. Muita kultamitalijoukkueita Naisten Liigassa ovat olleet Keravan Shakers sekä Etelä-Vantaan Urheilijat.

Lisää harrastajia ja ammattilaisia kaivataan

Naiskiekko on kasvattanut suosiotaan hiljalleen vuosien aikana, mutta edelleen jääkiekkoseurat kaipaavat uutta verta kaukaloihin. Monen miesten Liigassa jo pelaavan joukkueen toiveena on kehittää myös oma naisten korkeimmalla sarjatasolla mahdollisesti pärjäävä edustusjoukkue. Tästä syystä moni seura on alkanut kehittää niin sanottuja etenemispolkuja myös tyttö- ja naispelaajilleen. Kun joukkueelta löytyy oma edustusjoukkue, ei lahjakkaita nuoria lupauksia tarvitse luovuttaa esimerkiksi naapurikaupungin edustusjoukkueeseen.

Naisten Liiga ja naisjääkiekko yleisestikin kaipaisi rinnalleen miesjääkiekkoilijoiden ja -seurojen tukea, sillä miesten otteluita seuraa tunnetusti Suomessa hurja määrä ihmisiä. Yhteistyötä onkin alettu tehdä etenkin eteläisessä Suomessa, missä miesjoukkueet suosittelevat naispuolisia vastineitaan jopa omille sponsoreilleen. Yleisesti voidaankin ajatella, että mitä enemmän lajin pariin saadaan ihmisiä, sitä suositumpaa siitä tulee. Tämä taasen luo otolliset olosuhteet naisjääkiekkoilun kehittymiselle ja antaa mahtavia mahdollisuuksia maamme lupaaville lahjakkuuksille.

Naisten jääkiekkosarjat Suomessa

Naisten jääkiekko jaotellaan kolmeen osaan: Naisten Liiga, Naisten Mestis ja Naisten Suomi-Sarja. Suomen alin sarjataso naisten jääkiekon saralla on Naisten Suomi-sarja, johon mukaan pääsevät kaikki joukkueet pelkällä ilmoittautumisella. Kausi alkaa aina Mestiksen karsintasarjasta, johon osallistuvat kaikki joukkueet SM-sarjan joukkueita lukuun ottamatta. Kahdeksan parasta joukkuetta jatkaa kauttaan Mestiksessä loppujen jäädessä pelaamaan sarjan alimmalle tasolle. Naisten Mestis on maamme toiseksi korkein sarjataso.

Mestiksessä pelataan kaksinkertainen sarja kahdeksan joukkueen kesken, joista kaksi parasta pääsevät SM-karsintaan. Naisten Liigassa pelaa puolestaan yhteensä kymmenen joukkuetta, joista yksi kruunataan kauden lopuksi Suomen mestariksi. Naiskiekkoilun saralla on Suomelle tullut paljon menestystä ja maailmallakin laji kasvattaa vakaasti kannattajajoukkojaan. Esimerkiksi Venäjällä, Kiinassa ja Ruotsissa naispelaajat saavat jo pelaamisestaan palkkaa, joten oletettavaa on, että myös Suomen naislupaukset voisivat tehdä lajista tulevaisuudessa itselleen ammatin.