Suomen naisleijonien kova taso yllättää

Suomen parhaimmat naiskiekkoilijat tekevät kovaa työtä

Suomen naisjääkiekkoilu on ollut urheilumaailman puheenaiheena etenkin viime vuosien onnistumisien jälkeen, ja suomalaiset naiset ovat pärjänneet hyvin myös omilla kansainvälisillä urillaan. Parhaat suomalaiset naisjääkiekkoilijat muistetaan etenkin pitkistä uristaan sekä nousukiitoisesta alkutaipaleestaan. Venla Hovi oli ratkaisuntekijänä vuoden 2006 SM-ottelussa, kun hän teki jatkoajalla maalin Tampereen Ilveksen riveissä. Hanna-Riikka Sallinen taas yllätti vuonna 2013 ilmiömäisellä paluullaan jääkiekkopelaajien kuumimpaan kastiin kymmen vuoden pelitauon jälkeen. Myös Noora Räty, Michelle Karvinen ja Jenni Hiirikoski ovat esimerkkejä naisjääkiekkoilijoistamme, jotka ovat omalta osaltaan vieneet Suomen naisten ammattitaitoa maailmalle. Suomea pidetäänkin kansainvälisesti kovatasoisena jääkiekkomaana niin miesten kuin naistenkin osalta.

Noora Räty

Yksi kansainvälisestikin parhaiten menestyneistä suomalaisista naisjääkiekkoilijoista ja aivan varmasti kaikkein pisimmälle päässyt maalivahtimme on Noora Räty. Räty aloitti uransa Espoon Palloseurassa ja vuonna 2005 hän siirtyi pelaamaan Espoon Bluesiin, jossa myös voitti kolme suomenmestaruutta. Vuosina 2009-2013 Räty pelasi Yhdysvalloissa ja 2014 Venäjällä. Suomeen hän palasi vuonna 2014 pelaamaan Kiekko-Vantaan riveihin. Suomesta Kiinaan Räty siirtyi vuonna 2017 ensin Kunlun Red Stariin ja sittemmin Shenzhen KRS Vanke Raysin joukkueeseen. Vuonna 2019 Räty viettää osan vuodesta Kiinassa jääkiekkoa pelaten ja osan Yhdysvalloissa, jossa hän toimii nuorten pelaajien maalivahtivalmentajana.

Venla Hovi

Tampereella vuonna 1987 syntynyt Venla Hovi aloitti jääkiekkouransa Ylöjärven Ilveksessä ja jatkoi pelaamista sittemmin Tampereen Ilveksessä. Suomessa Hovi on pelannut myös Hämeenlinnan Pallokerhossa sekä Kalevan Pallossa. Hovi on uransa aikana saanut myös kokemusta ulkomailta ja on pelannut niin Yhdysvalloissa, Kanadassa kuin Itävallassakin. Olympialaisista hänellä on taskussaan kaksi pronssimitalia ja MM-kisoista hän on saanut kolme pronssia ja yhden hopeamitalin. Ennen ammattilaisuraansa jääkiekkoilijana Venla hovi suoritti pelaamisen ohella kaksi yliopistotutkintoa. Uransa Hovi päätti vuoden 2019 MM-kisoihin, joissa Suomi jäi tuomarin kyseenalaisena pidetyn Suomen maalin hylkäämisen vuoksi hopealle.

Hanna-Riikka Sallinen

Kaikkein mittavin ja merkittävin jääkiekkoura kaikista Suomen naispelaajista on varmasti Hanna-Riikka Sallisella. Hän aloitti pelaamisen jo pikkutyttönä 1970-luvulla ja pelasi vielä vuoden 2019 MM-kilpailuissa. Väliin mahtuu paljon jääkiekkoa. Suomessa Sallinen on uransa aikana pelannut ainakin KalPan ja Jyväskylän Palloseuran joukkueissa. Ulkomailta Sallinen on saanut kokemusta niin Ruotsin liigasta kuin Sveitsistäkin. Sallinen oli mukana Suomen pronssijoukkueissa niin Naganon vuoden 1998 kuin Pyeongchangin 2018 olympialaisissa. MM-kilpailuista Sallisella on kuusi pronssia ja yksi hopeamitali sekä EM-kisoista kolme kultaa. Sallinen lopetti useiden loukkaantumisten jälkeen vuonna 2003, mutta palasi jälleen jääkiekon pariin vuonna 2013.

Michelle Karvinen

Vuonna 1990 syntynyt Michelle Karvinen on alun perin tanskalainen, mutta hänellä on myös Suomen kansalaisuus. Hänen isänsä on kiekkovalmentaja Heikki Karvinen ja tämä valmensi myös Michelleä tanskalaisessa Rödovren joukkueessa. Suomeen Karvinen siirtyi pelaamaan vuonna 2007 Espoon Bluesin riveihin. Suomen lisäksi Karvinen on pelannut Tanskassa miesten kakkosdivisioonassa, Yhdysvaltojen yliopistosarjassa sekä sittemmin Ruotsin Liigassa Luleå HF:n joukkueessa, jossa hän on kahdesti voittanut Ruotsin mestaruuden. Karvinen on ollut Suomen joukkueen kanssa neljästi MM-pronssilla sekä kerran hopealla, vuonna 2019. Hän oli mukana myös sekä Vancouverin että Pyeongchanin Olympialaisten pronssijoukkueissa.

Jenni Hiirikoski

Tampereen Ilveksessä uransa aloittanut Jenni Hiirikoski on pelannut Suomessa lisäksi JYP:ssä sekä Espoon Bluesissa. Suomen ulkopuolella Hiirikoski on pelannut Venäjällä, sekä viime vuosina Ruotsissa Luleå HF:ssä. Hiirikoski on ollut mukana MM-pronssipallilla kuudesti sekä kerran hopealla. Muiden parhaiden suomalaisten naisjääkiekkoilijoiden tavoin Hiirikoski oli mukana sekä vuoden 2010 että 2018 naisten jääkiekon olympiahopeamitalit saavuttaneissa joukkueissa. Vuonna 2006 Hiirikoski oli lähellä uransa päättymistä jouduttuaan ylikuntoon kovan harjoittelun myötä. Kuntoutuminen kuitenkin alkoi, ja Hiirikoski nousi takaisin huipulle. Vuonna 2019 hän ohitti maaottelupelien määrässä Raimo Helmisen ennätyksen, joka oli 331 peliä.

Parhaat naisjääkiekkoilijamme ovat olleet miesten opissa

Järjestään kaikki naisjääkiekkoilijat, jotka ovat pelanneet uransa aikana miesten kanssa, kertovat samaa asiaa. Miesten peleissä kaikki pelaajat joutuvat olemaan jatkuvasti hereillä ja peliä tulee osata lukea aivan eri nopeudella kuin kokonaan naisvaltaisessa joukkueessa. Esimerkiksi Michelle Karvinen sai paljon oppia nuoruusaikojen joukkuetovereiltaan Lars Elleriltä ja Mikkel Bödkeriltä, joista molemmat ovat onnistuneet luomaan merkittävän uran NHL:ssä. Karvisesta oli tulla myös ensimmäinen suomalainen nainen, joka on koskaan pelannut miesten pääsarjassa. Kuitenkin hänen haaveensa päästä Amerikkaan pelaamaan yliopistojoukkueeseen estivät häntä pelaamasta Rödovren Mighty Bullseissa Tanskan miesten pääsarjassa vuonna 2010.

Myös jääkiekkokonkari Hanna-Riikka Sallinen on ollut miesten opissa. Sallisen uran alkuaikoina naisjääkiekko oli vasta aivan alkutaipaleellaan. Ensimmäiset naisjoukkueet oli vasta perustettu ja useat varsinkin 80-luvulla jääkiekkoa pelanneet naiset ovat aloittaneet poikien joukkueessa. Myös Noora Räty on pelannut menestyksekkäästi miesten joukkueessa, muun muassa vuonna 2014 Mestiksessä Kiekko-Vantaassa. Vuosia miesten joukkueessa pelannut Jenni Hiirikoski on kritisoinut etenkin nais- ja mieskiekkoilijoiden tasa-arvoeroja. Kun miesten seuramaksut päättyvät A-junioriksi päästessä, naiset maksavat vielä ammattilaisinakin siitä, että saavat pelata. Kuitenkin asenteet ovat muuttuneet paljon 80- ja 90-luvuilta, ja suunta on jatkuvasti eteenpäin.